Noniin, nyt on aikaa kirjoitella meidän perheen laivareissusta.

Eli siis äitin tulevia viiskymppisiä juhlittiin koko perheen voimin Virossa. Perjantai-aamuna bussi lähti klo 10:10 Suolahden bussiasemalta. Matka-Töysän kyydillä kuljettiin mennen tullen. Mukana olivat siis äiti, isä, veli, veljen naisystävä, sisko ja siskon kihlattu ja minä. Voisin sanoa, että tällä porukalla voisin matkata vaikka maailman ääriin, niin ihanaa meillä oli koko ajan! Naurettiin niin hirveästi, että en ole nauranut niin kovasti pitkiin pitkiin aikoihin.

Menomatka meni joutuisasti, luin heti alkumatkasta ostamani lehden ja vaikka mitä muita lehtiä, mitä ostettiin ennen matkan alkua. Loppu ajan katselin maisemia ja haaveilin tulevasta laivamatkasta. Ei ole ikinä matka Helsinkiin bussilla mennyt näin nopeasti. Tietysti syynä ihana seura ja hauskuus läpi matkan. Ainut huono puoli bussimatkassa oli, kun aivan takanani istui kaksi naista seuralaisineen ja ystävineen. He olivat hyvin kova äänisiä, eivätkä välittäneet muiden matkustajien läsnäolosta lainkaan. Vaikka monet tuhahtelivat heille ja loivat heihin mulkaisua, he vain jatkoivat juoruiluaan. No, ei ainakaan tullut nukuttua matkalla.

Perillä Stadissa saatiin bussikuskilta maihinnousukortit, mitkä tietysti toimivat myös hytin avaimina. Minulla ja vanhemmilla oli yksi hytti, siskolla miehineen toinen ja veljellä ja naisystävällään kolmas. Eipä me kauheasti hytissä viihdytty, Baltic Princess kun on hyvinkin tunnettu menomestoista ja taxfree putiikeistaan. Laivalla me sitten suunnattiin ensimmäisenä kauppoihin kiertelemään ja miettimään mitä sitten paluumatkalla ostetaan. Turhahan niitä silloin oli jo ostaa ja kanniskella sitten pitkin Tallinnan katuja. Sen jälkeen varattiin yhdestä baarista hyvät paikat, seitsemän kun meitä oli matkalla niin oli tärkeää saada heti hyvät paikat. Sitten ensimmäisen kierroksen tarjoaja asialle ja juomia kehiin. Siinä sitten juotiin juomia jonkin aikaa ja juteltiin ja katsottiin kuinka Suomi jäi aina vain kauemmas kunnes kotimaata ei näkynyt enää ollenkaan. Minulle tietysti tilattiin alkoholittomia juomia, ala-ikäinen kun vielä olen. Mutta ei se mitään, ihan mielellään join niitä. Ja sainhan mä aina melkeinpä kaikkien laseista alkohollista juomaa, niin ei siinä suurta eroa ollut.

Illan edetessä alkoi tunnelma käydä koko laivassa meneväisemmäksi ja kihisemmäksi. Iskelmä-baarissa laulu raikasi ja juomia ostettiin entistä tihempään tahtiin. Starlightpalacessa missä me suurin osa aikaa vietettiin oli perinteisesti se bändi soittamassa ja laulamassa. Mari, Sanna ja minä olimme sitten vikkeliä tyttöjä ja mentiin sinne tanssilattialla reivaamaan. Oli muuten hauskaa! Viimein bändin aika oli täynnä ja vuoroon tuli keskiyönshow. Tällä kertaa siihen kuului muutama stand up komiikka esitys ja "taikuri" esitys. Jälkimmäiseen sitten veljelle kävi käsky, ja vastentahtoisesti hän joutui osalliseksi esitykseen. Kyllä meillä muilla olikin sitten hauskaa, kuvaa, videota ja naurua riitti siinä tilanteessa!

Myöhään me valvottiin ja juhlittiin ja viimein rättiväsyneinä lähdettiin hytteihin rauhoittumaan ja nukkumaan, sillä aamulla oli aikainen herätys maihinnousuun! Siellä sitä sitten oltiin, Tallinassa. Kohteessa niinkuin sitä sanotaan.

Ensin me jakaannuttiin kahteen ryhmään, miehet meni hotelliin viemään meidän tavarat ja me naiset, ns shoppailuintoiset lähdettiin kiertämään kauppoja. Myöhemmin ukkelitkin tuli sitten meidän luo ja oli naisten vuoro hengähtää hiukan. Ostoksilta tehtiin tosi mahtavia löytöjä, kuten talvikenkiä, paitoja, hanskoja, mekkoja, kenkiä, koruja... Kuka mitäkin. Minä löysin muun muassa mahtavan, ihanan, kauniin, suloisen, täydellisen kokoisen wanhojen tanssimekon! Se on sellainen kauniin ihanan vihreä. tarkemmin en sitä kuvaile, että jää tutuille yllätykseksi sitten Helmikuuhun. Mutta voin sanoa, että se on juuri sellainen tanssiaisispuku minkä olen aina kuvitellut itselleni. Huh, alkaa vihdoin paineet tanssiasusteista hellittää. Enää puuttuu kengät ja korvikset. Kun Tallinnasta siis ostin myös pukuun sopivan kaulakorun ja iltalaukun. Eli enää ei puutu kuin muutama asuste ja kampaus. Sannalta saan kuulemma lainata hänen vanhaa tiaraansakin! Ihanaa kun on tuollaisia kavereita. Ja kaikki jaksoivat ihanasti odotella sitä odotusta ja tuskaa, kun sovittelin ihania mekkoja. Ja sieltä se täydellinen löytyikin hyvin pian. Helppo ja halpa homma hankkia mekko Virosta. Sain sieltä päälle kolmesataa euroa halvemmalla, kuin mitä Suomessa on tarjolla. Fiksut lomailee ja samalla tekee "töitä".

Illalla sitten pelailtiin korttia ja vaa löhöttii hotellissa ja alettiin entistä myöhempään nukkumaan. Aamuherätys oli kyllä uniikki... Hotellin kaikki palohälyttimet alkoi siinä viiden/kuuden välillä ulvomaan het maan hirveesti! Jotkut tanskalaiset idiootit nuoret päätti meidän kerroksessa justii polttamaan tupakkia tai jotain sellaista tekemään niin totta kai koko hotelli herää ja on ihan sekaisen niiden paskiasten takia. No, ei kun kaikki ulkovaatteet ja muut tavarat takaisin pois päältä ja nukkumaan vielä muutamaks tunniks, ei meidän tarvinnutkaan paloa pelätä vaikka koko hotelli oli jo valmiina tulipalon varalle... Loppujen lopuksi asiasta puhuttiin vitsin kautta ja sille naurettiin, ainakin nyt tiedetään miten käyttäytyä palon oikeasti syttyessä. Kuitenkin mahtavaa koko hetki oli.

No, paluumatka laivaan -> ostoksille -> juomaan -> Suomeen -> linkkiin -> kotiin -> nukkumaan.

Eli ihana reissu, hyvää syntymäpäivää äiti jo etukäteen, kiitos matkaseuralle ja pian uudestaan! :)